23. tammi, 2018

Painonhallinta mentaalivalmennuksen keinoin tähtää ajatusmallien muutokseen ja sitä kautta pysyvään muutokseen elämäntavoissa - myös painonhallinnassa.

Valmennuksessa keskitytään olennaiseen eli Sinun ajatusmalliesi muutokseen ja muutoksen tuomiseen omiin arjen käytäntöihisi. Se on hyvin yksinkertaista - mutta ei helppoa.

Yksi syy vyötärölihavuuteen on stressi. Työpaineet, perhe-elämä, yhteiskunnan vaatimukset ja ulkonäköpaineet, niistä kärsii moni. Tärkeä osa pysyvää painonhallintaa onkin itsensä arvostaminen juuri sellaisena kuin on ja osa valmennuksesta on tähdätty nimen omaa stressin vähentämiseen ja itsensä hyväksymiseen ja arvostamiseen.

Valmennuksessa edetään positiivisiin kokemuksiin keskittyen ja niitä lisäten eikä ehdottomia kieltoja tai rangaistuksia ole. Ei punnituksia, ei kalorien laskemista, ei rankkaa hikitreeniä kuntosalilla vaan etenet itseäsi ja kehoasi kuunnellen.

Sen sijaan, että moittisit ja soimaisit itseäsi, löydät matkaltasi onnistumisia ja ilon pisaroita.

Painonhallinta mentaalivalmennuksen keinoin ei ole mitään hokkuspokkusta eikä suuria muutoksia tapahdu yhdessä yössä. Valmennus etenee oivallus oivallukselta, pienin askelin. Sopiva tahti painonpudotukseen on puoli kiloa viikossa. Tämän saavutat pienillä muutoksilla ruokarytmissä ja liikkumisessasi.

Tule rohkeasti mukaan muuttamaan elämääsi joko ryhmässä tai yksilöohjauksessa.

Astu uudelle polulle ja anna muutokselle mahdollisuus.

21. tammi, 2018

Talven polkua kuljin.
Lumen peittämät oksat tietäni reunustivat.
Hiljaisuus kietoi koko maailman hyiseen vaippaansa.
Pakkanen nipisti poskiani, silti minun oli lämmin.
Kuulin elämän ääniä, vaikka olin yksin koko maailmassa.

Ilma, jota hengitin, oli kylmää.
Se laittoin minut haukkomaan henkeäni.
Talven aurinko kurkisti kalpeana metsän reunan yli.
Se oli kuin aavistus tulevasta.
Tunsin kylmän kosketuksen - ja olin vapaa.

Yhtäkkiä tiesin, mitä halusin.
Olin tiennyt sen aina, en vain ollut ymmärtänyt.
Olin aina ollut siitä varma.
En vain ollut kuunnellut itseäni tarpeeksi hyvin.
En ollut uskonut haaveeseeni, itseeni.

Enää en taipuisi toisten tahtoon.
Enää en kulkisi toisten määräämää tietä.
Enää en halunnut heitä rinnalleni.
Kulkisin yksin, ellei heillä olisi halua minua kunnioittaa.
Ja olisin onnellinen.

SH